keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Uusia sohvatyynyjä - Nya soffdynor

Olin jo jonkin aikaa kaivannut uusia sohvatyynyjä, mutten ole kyennyt päättämään millaisia (tuttu valitusvirsi, tuntuu siltä että tarinat useimmista projekteistani alkavat näin...) Neulotut olisivat tietysti kauniit ja houkutteleva projekti, mutta koska tykkään röhnöttää sohvalla poski sohvatyynyä vasten haluan niiden olevan pehmeällä kankaalla päällystettyjä. Kuten usein käy, yhtäkkiä oli aivan päivänselvää millaista kangasta haluan - vaaleanpunaista Marimekon Tantsua. Kangasostoksille siis, vähän nopeaa ompelua ja minulla oli kaksi uutta sohvatyynyä.

Jag hade redan en tid velat ha nya soffdynor, men inte kunnat bestämma mig för hurudana (bekant klagovisa, tycker redogörelsen för de flest av mina projekt börjar så här...) Stickade skulle förstås vara fina och ett lockande projekt, men eftersom jag gillar att ligga på soffan med kinden mot dynan vill jag att den ska vara av mjukt tyg. Så som det ofta går blev det plötsligt alldeles solklart hurudant tyg jag vill ha - rosa Tantsu av Marimekko. Och efter lite tygshopping och sömnad har jag två nya soffdynor.


Vaaleanpunaiset tyynyt olivat luonteva valinta pinkin sohvapöydän pariksi, ja lisäksi vaaleanpunainen toimii erittäin hyvin harmaan sohvan kanssa.Vähän kyllä kirpaisi hankkia reilu metri Marimekon kangasta, muistikuvissani sen metrihinta oli noin 24 € mutta elin selvästi menneisyydessä: tästä suomalaisesta designista saa pulittaa peräti 37 euroa metri. Aika tyyristä minusta, mutta tulipa tuettua suomalaista teollisuutta ja työllisyyttä. Ja lisäksi sain tietysti hienot sohvatyynyt.

Rosa dynor var ett naturligt val som tillägg till det chockrosa soffbordet, och dessutom funkar rosa jättebra med den gråa soffan. Lite tog det nog emot att betala för en dryg meter Marimekkotyg, jag kom ihåg att meterpriset var ca 24 euro men levde tydligen i förfluten tid: priset för en meter av den här finska designen är 37 euro. Inte precis förmånligt i mitt tycke, men jag understödde väl inhemsk industri och sysselsättning. Och fick förstås fina soffdynor också.


Lukunurkkauksessa talvisin lämmittävä isoäitini tekemä huopa sopii hyvin toisen tyynyn pariksi.

Den andra dynan passar bra i min lashörna tillsamman med en rosa pläd som min farmor gjort.

Kuten kuvasta myös näkyy vähän liiankin hyvin, tässä ei harrasteta mitään liian siloteltuja sisustukuvia vaan kaikki tyynyn rypyt näytetään iloisesti. Iloisen ryppyistä keskiviikkoiltaa teille lukijoillekin!

Det som bilden alltför väl också visar är att här är det inga överslätade inredningsbilder som gäller, utan dynans alla skrynklor visas glatt. Ha en trevligt skrynklig onsdagkväll ni läsare med!

maanantai 24. helmikuuta 2014

Jämäpipo - Restmössa

Sensaatiosukista ja vähän lankaa jäljelle, josta neuloin pipon. 

Det blev lite garn kvar av sensationssockorna, så jag stickade en mössa av det.

 

lauantai 22. helmikuuta 2014

Viikon kasvikuvat - Veckans växtbilder

Vesisateesta harmaa taivas, pari plusastetta ja sulavaa lunta. Todennäköisyys saada kiinnostavia  kasvikuvia ulkona ei siis ollut korkea, mutta tällainen oli viikon saalis:

En regnigt grå himmel, några plusgrader och smältande snö. Sannolikheten att få intressanta växtbilder ute var inte hög den här veckan, men sådana här blev det:

 
 

perjantai 21. helmikuuta 2014

Lasihelmiä - Glaspärlor

Sain vimmaisen inspiraation tehdä koruja lukuisista lasihelmistä, joita olen vuosien varrella hamstrannut. Tässä lopputuloksia askartelustani:

Jag fick en manisk inspiration att göra smycken av de otaliga glaspärlor som jag under åren samlat. Här några resultat av mitt pyssel:



 

Vimmasta huolimatta varastot tosin hupenivat vain nimeksi...

Men trots manin minskade samligen bara en aning...

 

lauantai 15. helmikuuta 2014

Viikon kasvikuvat - Veckans växtbilder

Tällä viikolla jaksoin raahata laiskat luuni kävelylle lähimetsään, joten vuorossa ulkokuvia. Ja mielestäni aika kivoja sellaisia.

Den här veckan orkade jag släpa mina lata ben ut på promenad till närskogen, så det är utebilder den här gången. Och i mitt tycke ganska trevliga sådana.

 
  


 Kasvien lisäksi tällä viikolla myös pari eläinperäistä kuvaa.

Som tillägg till växterna den här veckan också några bilder med anknytning till djurriket.


perjantai 14. helmikuuta 2014

Saapassukat - Stövelsockor

Niinhän siinä kävi, että sensaatiosukat saivat seuraa: neuloin jämälangasta raidalliset saapassukat. Ohjeena käytin Novitan perussukkaohjetta hieman muunneltuna.

Så gick det ju att sensationssockorna fick sällskap: jag stickade ett par randiga stövelsockor av restgarn. Som mönster använde jag Novitas sockinstruktioner.


 
 
(Note to self:

Kuvaa seuraavat sukat sukkikset jalassa, paljaat koivet näyttävät tähän vuodenaikaan pakastekalapuikoilta ennen paistamista.

Fota nästa par strumpor med strumpbyxor på, bara ben den här årstiden ser ut som frysfiskpinnar före stekning.)

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Olympianeulontaa - Stickning i olympiska spelen

Hesari uutisoi maanantaina Suomen olympiajoukkue neulovan yhteistä kaulaliinaa kisojen aikana amerikkalaisen tv-kanavan kuvattua lumilautavalmentaja Antti Koskisen neulomassa slopestylen lähtöpaikalla. Myöhemmin Koskinen opasti valmennettavaansa neulomisen saloihin kisakylässä tähän malliin:

Helsingin sanomat skrev på måndagen om att Finlands OS-lag håller på att sticka en gemensam halsduk under spelen, efter att snowboradtränaren Antti Koskinen blev filmad av ett amerikanskt tv-bolag när han stickade vid slopestylestarten. Senare invigde Koskinen en av idrottarna till stickning i OS-byn:

Kuva/Bild: Suomen olympiajoukkue/Finlands OS-lag

Ab asino lanam toivottaa joukkueelle neulomisintoa! Ja ai niin, menestystä niihin urheilukisoihin myös.

Ab asino lanam önskar laget stickningsiver! Och aj jo, lycka till med det där sportandet också.


maanantai 10. helmikuuta 2014

Viime viikon kasvikuvat - Förra veckans växtbilder

Puh, oli niin kiireinen viikonloppu etten ehtinyt julkaista kasvikuvia. Ulkokuvista ei tälläkään kertaa ole kysymys, vaan tulevan meribiologin kalenterittomasta paprikasta joka kukki marraskuussa ja pyöräytti nyt suloisen pienen hedelmänalun!

Pust, jag hade ett så fullspäckat veckoslut att jag inte hann publicera växtbilderna som hörde till förra veckan. Det är inte fråga utebilder den här gången heller, utan om den blivande marinbiologens kalenderlösa paprika som blommade i november och har nu utvecklat en söt liten frukt!

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Kansallisrunoilijatorttuja - Nationalskaldstårtor

Tänään on siitä harvinainen liputuspäivä, että siihen liittyy oma leivonnainen. Minusta itse tehdyt Runebergintortut ovat parhaita, silloin ne ovat varmasti tarpeeksi kosteita ja matalina jokaiseen supalaan saa sekä hilloa että kuorrutetta (kaupan korkeat versiot syön aina alhaalta ylös, jotta paras osa jää viimeiseksi). Tässä oma reseptini Runebergintorttuihin, mukana pari hyväksi havaittua kikkaa.

Idag är det på så sätt en exceptionell flaggningsdag, att dagen har ett eget bakverk. Jag tycker bäst om självlagade Runebergstårtor, de är tillräckligt saftiga och eftersom jag gör dem låga får man med varje munsbit både sylt och glasyr (jag äter alltid butikens höga versioner nerifrån uppåt så det bästa kommer sist). Här är mitt eget recepr för Runebergstårtor med några praktiska tips.


Runebergintortut (10 kpl)
100 g voita
1 dl fariinisokeria
1 kananmuna
1 dl vehnäjauhoja
1 dl korppujauhoja tai murskattuja piparkakkuja
1/2 dl mantelirouhetta
1 tl leivinjauhetta
Kostutus:
1 dl punaista mehua (halutessasi osan voi korvata rommilla)
1-2 tl sokeria
3 tippaa karvasmantelia
Koristeeksi:
Tomusokeria, vettä ja vadelmahilloa
 
1. Vatkaa pehmeä voi ja fariinisokeri sähkövatkaimella vaahdoksi. Lisää kananmuna ja vatkaa hyvin.
2. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää taikinaan, sekoita puuhaarukalla tasaiseksi.
3. Jaa ruokalusikallinen taikinaa per muffinnsivuoka. Vinkki! Tasoita leivonnaisten pinta veteen kastetulla teelusikalla, kuorrute ja hillo on helpomi lisätä tasaisten torttujen päälle.
4. Paista 200 asteessa noin 10 min.
5. Sekoita valmiiseen mehuun sokeri ja karvasmantelitipat ja kostuta sillä leivonnaiset, noin 2 1/2 teelusikallista per torttu.
6. Sekoita  tomusokeri ja vesi, pursota jäähtyneiden torttujen päälle rengas ja lisää sen keskelle teelusikalla nokare vadelmahilloa.
7. Syödään ja ollaan tyytyväisiä!


Runebergstårtor (10 st)
100 g smör
1 dl farinsocker
1 ägg
1 dl vetemjöl
1 dl skorpmjöl eller krossade pepparkakor
½ dl mandelkross
1 tsk bakpulver
Till fuktning:
1 dl röd saft (om du vill kan du ersätta en del med rom)
1-2 tsk socker
3 droppar bittermandel
Dekoration:
Florsocker, citronsaft och hallonsylt

1. Vispa det mjuka smöret och farinsockret med elvisp. Tillägg ägget och vispa väl.
2. Blanda de torra ingredienserna och tillägg till degen, blanda jämnt med en trägaffel.
3. Fördela en matsked deg i varje muffinsform. Tips! Jämna ytan med en fuktad tesked, det blir lättare att dekorera jämna tårtor.
4. Grädda i 200 grader ca 10 min.
5. Blanda sockret och bittermandeldropparna i den färdiga saften och fukta tårtorna med det, ca 2 ½ teskedar per tårta.
6.Blanda florsocker och citronsaft, spritsa en ring på de svalnade tårtorna och sätt ungefär en tesked hallonsylt i mitten.
7. Ät och njut!




sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Sensaatiosukat - Sensationssockor

Ne näyttävät aivan tavallisilta villasukilta, mutta oikeasti ne ovat Ennennäkemätön Saavutus ja siksi sensaatiomaiset.

De ser ut som alldeles vanliga yllesockor, men i själva verket är de En Oerhörd Prestation och därför sensationella.

Kyseessä ovat nimittäin ensimmäiset koskaan neulomani sukat! Siis IKINÄ! Yllättävää ja hieman järkyttävää, tiedän.

Det är nämligen fråga om det första paret sockor som jag själv stickat! Alltså NÅGONSIN! Förvånande och lite chokerande, jag vet.


Syy sukkaneulomattomuuteen on yksinkertaisesti se, ettei minulla ennen ole ollut tarvetta uusille villasukille. Mummoni kun on neulonut minulle ja lapsille niin monet villasukat, ettei itse ole tarvinnut. Nyt mummo ei valitettavasti jaksa enää neuloa, ja minä olen kuluttanut mummon neulomat sukat puhki. Parsimisen sijaan päätin opetella viimein sukkien neulomisen, ja sehän ei ollutkaan hankalaa.

Orsaken till att jag inte stickat strumpor är enkel: jag har hittills inte haft behov av nya yllesockor. Min farmor har nämligen försett mig och barnen med alla sockor vi behövt. Nu orkar hon tyvärr inte längre sticka, och jag har använt sockorna hon stickat så till den grad att det gått hål på alla par. Så i stället för att lära mig strumpstoppning beslöt jag mig för att äntligen lära mig sticka sockor, vilket visade sig vara ganska enkelt.


Ohjeena käytin Dropsin pitsisukkaohjetta, mutta pitsireunan otin virkkausraamatustani eli Eckmanin Crochet Borders -kirjasta. Lankana varastostani löytynyt Regian sukkalanka Hand-dye effect - olen ilmeisesti jo pari vuotta sitten päättänyt neuloa sukat. Ja nyt kun olen sen tehnyt, tajuan hyvin niitä jotka ovat hurahtaneet sukkien neulomiseen. Nopeasti valmista, tarvitaan vain vähän lankaa ja jämiä voi hyvin hyödyntää. Nämä siis tuskin jäävät viimeisiksi minun neulomiksi sukiksi.

Mönstret är från Drops, sockor med virkad kant men jag tog mönstret till mina sockors virkade kant från min virkningsbibel, Eckmans Crochet Borders. Garnet hittade jag i mitt förråd, Regias sockgarn Hand dye effect - jag har tydligen redan för ett par år sen beslutat mig för att sticka sockor. Och nu när jag gjort det förstår jag bra alla dem som fått pippi på att sticka sockor. Snabbt klart, bara lite garn behövs och restgarn kan utnyttjas. Så det här blir säkert inte de sista sockorna jag stickar.