sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Sipulisaaga osa II - Löksagan del II

Värjäyskokeiluni jatko-osan alussa oli kaksi kiloa sipulia ja pari litraa vähemmän vettä kuin ensimmäisessä osassa. Huono puoli halkaistujen sipulien tekniikassa oli tietysti sipulien pilkkominen, tunnelma oli itkuinen.

Fortsättningen på min garnfärgning började med två kilo lök och ett par liter mindre vatten än i den första delen. Det negativa med skurna lökar-tekniken var förstås att skära lökarna, stämningen var tårfylld.


Ekan kokeilun perusteella pidin eniten valkoisten lankojen sipulinsävyistä, joten jatko-osan pääosat saivat kaksi valkoista 7 veljestä. Varastostani ei löytynyt enää tarpeeksi niitä, joten roolit menivät kahdelle neitseelliselle kaupan kerälle.

På basis av det första provet gillade jag mest de vita garnens löktoner, så i del två fick de huvudrollen. I mitt förråd fanns inte tillräckligt med vitt 7 bröder, så rollen gick till två jungfrueliga nystan från butiken.



Märkinä langat olivat ärhäkän oransseja ja toivon etteivät ne haalistuisi kauheasti kuivuessaan.

De våta garnen var häftigt orangea, och jag hoppades att de inte skulle blekna hemst mycket när de torkat.


Ja tulihan niistä kirkkaampia kuin eilen, kauniin oransseja. Vaalea lanka syntyi kun laitoin vyyhden muiden jälkeen liemeen, siihen tuli hieno oljen sävy.

Och visst blev det klarare färger än igår, vackert orangea. Det ljusa garnet färgade jag så att jag satt en härva sist efter de andra i badet, den fick en fin halmton.



Kokeilin myös punasipulilla värjäämistä, koska ajattelin että niistä voisi irrota kiinnostavaa väriä. Ja tulihan sillä aika kivoja ruskean sävyjä (etualalla).

Jag provade också på att färga med rödlök, tänkte att det kunde ge intressant färg. Och visst blev det det, ganska trevliga bruna nyanser (i förgrunden).



Sattumalta sain punasipulilla myös kauniin punaruskean värin, kun vyyhdin kiinnityslankana käyttämäni vaaleanpunainen 7 veljestä yllättäen värjäytyi hienosti.

Av en slump fick jag också en vacker rödbrun färg av rödlöken, när det rosa 7 bröder-garnet som jag fäste härvorna med oväntat färgades fint.


Loppujen lopuksi sipulisaagani tuloksena on aikamoinen värikirjo. Eipä uskoisi että nämä kaikki sävyt ovat tavallisista kelta- ja punasipuleista!

Sist och slutligen blev resultatet av min löksaga en hel del olika färger. Man skulle inte tro att alla toner kommer från vanliga gula och röda lökar!


Kokemuksena tämä oli erittäin positiivinen, sipulit ovat halpoja eikä mitään erikoisvälineitä tarvittu. Lämpötilaakaan en pahemmin vahtinut enkä mitannut mitenkään, eivätkä langat silti huopuneet. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan sipulilla värjäämistä, ainoa mitä tarvitaan on nenä joka sietää kiehuvan sipulin hajua. Ullan ohjeet toimivat hyvin, mutta annan pari vinkkiä lisää:

- Vyyhtien sitominen oli vaikeaa, haastavinta oli saada ne sidottua sopivan löysälle mutta silti niin tiukalle etteivät ne liu'u. Omani olivat ensin liian tiukalla ja sitten liian löysällä, jolloin vyyhdet menivät sotkuun ja keriminen oli hidasta. Ullan kehottaa vyyhteämään vain pieniä määriä, minkä allekirjoitan täysin. Toisella kerralla sidoin jokaisen vyyhdin kuudella langalla neljän sijaan, mikä piti ne hieman paremmin kasassa.
- Jos värjää eri värisiä lankoja samassa liemessä kannattaa saman väriset vyyhdit kiinnittää tietyn värisellä langalla, jotta lopputuloksesta erottaa mikä oli pohjaväri. Toisella kerralla kiinnitin kaikki luonnonvalkoiset tummanvuhreällä langalla keltasipulilientä varten ja tummanpunaisella punasipulilientä varten, ja puhtaan valkoiset vastaavasti vaaleammalla vihreällä ja vaaleanpunaisella. Näin tunnistin alkuperäiset värit vielä vyyhtien kuivuttua.
- Kokeile rohkeasti! Punasipuli toimi hyvin ja vahingossa mukaan joutuneesta vaaleanpunaisesta tuli todella onnistunut väri.

Det här var en mycket positiv erfarenhet, lök är billigt och inga specialverktyg behövdes förutom kastrullen. Jag varken mätte eller övervakade vattentemperaturen men garnen filtades ändå inte. Så jag rekommenderar varmt att pröva på att färga garn med lök, det enda som krävs är en näsa som tolererar en relativt stark löklukt. Den som kan finska kan använda Ullas instruktioner,
men jag ger några tips till:
- Att fästa hävrorna var svårt, det var en utmaning att få dem tillräckligt lösa men inte så lösa att de halkar ned. Mina var först för spända och sedan för lösa, så härvorna blev en enda härva (!) och gick långsamt att nysta upp. Ulla rekommenderar att göra härvor av endast en liten mängd garn, vilket jag instämmer helt med. Den andra gången fäste jag varje härva på sex ställen i stället för på fyra, och de hölls bättre ihop.
- Om man färgar olika färgs garn lönar det sig att knyta en viss färgs härvor med en viss färg, så att man ser av slutresultatet vilken den ursprungliga färgen varit. I den andra omgången fäste jag alla naturvita härvor med mörkgrönt när jag färgade dem med den gula löken och med mörkrött för rödlöksbadet, och det klarvita med ljusare grönt och rosa.
- Prova friskt! Rödlöken, funkade bra och det rosa garnet som färgades i misstag fick en mycket lyckad ton.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Tack för din kommentar!