MoMo-talot - MoMo-hus

Nu blir det ett så långt inlägg med citat att jag bara tar det på finska, beklagar!

Karkkis tarttui kiinnostavaan ajankohtaiseen aiheeseen, betonilähiöiden arvostuksen kohotukseen. Toimittaja Katja Lindroos nostaa kirjassaan MoMo - koti elementissään esiin saman minkä minäkin, eli suurin osa suomalaisista kerrostaloasujista asuu sotien jälkeisissä elementtitaloissa, mutta niitä ei turhaan tarvitse väheksyä. Olen itse asunut viidessä eri 60-luvun asunnossa yhteensä 28 vuoden ajan, ja nykyään aikuisena näen selvästi niiden viehätyksen. Lindroosin mukaan asunnoille tyypillisiä piirteitä ovat

-  Asunnon katto on sen verran matalalla, että hieman kurottelemalla voi hätistää kärpäsen katosta.
- Ikkunalaudat ovat sopivan leveät kahdelle kaktukselle.
- Jalkojen alla tuntuu haalea linoleumi.
- Lattioiden muovimaton alla on valettua betonia.
- Huoneiden ovet ovat karut ja kennolevyiset.
- Nurkista löytyy tummaovisia vaatekomeroita.
- Ikkunat tuovat mieleen linnoituksen pikemminkin kuin kirkon.
- Parvekkeen betonikaide muistuttaa Neuvostoliitosta.
 - Kerroksesta toiseen kuljetaan oranssinpunaisella hissillä.

Osasta ylläolevistä väitteistä olen kyllä eri mieltä. Kaikissa 60-luvun asunnoissa joissa olen itse asunut on lattiana ollut parketti, alkuperäistä linoleumia en usko että näissä MoMo-kodeissa on enää paljon jäljellä joten en pitäisi sitä tunnuspiirteenä. Ja miksi yksinkertaisen selkeitä ovia pitää kutsua karuiksi? Kennolevyisiä ne kyllä ovat, mutta eivät mielestäni karuja. Enkä ole enää missään nähnyt tummaovisia vaatekomeroita, niille on käynyt kuten linoleumille ja maalattuu valkoisiksi. Eivätkä ne löydy nurkista vaan useimmiten makuuhuoneista koko seinän levyisinä. Suomalainen tapa assosioida kaikkea betonista Neuvostoliittoon ärsyttää minua myös, sikäläinen betonirakentaminen oli niin paljon ankeampaa ja huonolaatuisempaa ettei mielestäni suomalaisia betonikaiteita voi siihen verrata. Lisäksi suomalaisissa lähiöissä toisin kuin Neuvostoliitossa on vehreää, puut on säilytetty ja suojattu rakentamisen aikana ja istutuksiin kiinnitetty huomiota. Jokainen joka on joskus käynyt Itäblokin betonilähiöissä huomaa ettei yhtymäkohtia suomalaisiin lähiöihin paljon ole - neukkubetonilähiöt eivät ole viihtyisiä toisin kuin suomalaiset. Kovin moni suomalainen ei vain oikeasti ole käynyt neuvostoliittolaisessa betonilähiössä Venäjällä tai muualla Itä-Euroopassa ja siksi mielikuvia on helppo viljellä.

Hatunnosto silti Lindroosille ja kaikille muille asiaan tarttuneille. Tässä oma kuvakavalkadini betonilähöiden MoMo-taloihin:

Betonilähiöistäkin löytyy koristeltuja rappukäytäviä, ne eivät ole jugendtalojen yksinomaisuutta.

Lisää voi lukea esim. näiltä sivuilta:
MeNaiset
Iltalehti
Yle
momokoti.fi