tiistai 20. syyskuuta 2011

Tunnustuksia - Bekännelser

Kirjoitin että vauvanpeitteen piti olla valmis sunnuntaina. Syynä oli se, että tein sen Bulgarian vuoristossa asuvan ystäväpariskunnan talvella syntyneelle pojalle ja mieheni lähti maanantaina työmatkalle Bulgariaan, halusin siis hänen vievän peiton mukanaan. Sunnuntai-iltana näytti aika hyvältä, ja sohvasammakko myhäili tyytyväisenä:

Jag skrev att babyfilten skulle vara färdig på söndagen. Orsaken var att min man reste på måndagen till Bulgarien på arbetsresa, och filten var en gåva till en vänpar som fick en pojke i vintras och bor i bergen i Bulgarien, så jag ville få filten skickad med honom. På söndag kväll såg det ganska bra ut, och soffgrodan log nöjd:


Mutta sunnuntai-iltana näytti myös tältä ja sohvasammakko ja minä vähemmän tyytyväisiä:

Men på söndag kväll såg det också ut så här, och både jag och soffgrodan mindre nöjda:


Tuskailin neliöiden hitaaseen päättelyyn ja vaikka yritystä riitti puoleenyöhön asti aikataulu petti rutkasti eikä valmista tullut. Lohtuna on että mieheni seuraava Bulgarianmatka on lokakuussa johon mennessä ainakin saan peiton valmiiksi, ja toistaiseksi Bulgariassa on ollut jopa +30 C eikä lämmittävää villaa tarvita vielä.

Det var rena pesten att fästa garnändorna och förbaskat långsamt, trots idoga insatser fram till midnatt gick tidtabellen rejält åt skogen och filten hann inte bli färdig. Lyckligtvis ska min man resa igen till Bulgarien i oktober och tills dess hinner jag nog få filten färdig, och hittills har det varit t.o.m. +30 grader varmt där så värmande ylle behövs inte ännu.


Mitäs tämä sitten on? Tunnustan että sorruin ostamaan lankoja vaikka ei pitänyt...

Och vad är detta? Jag bekänner att jag köpte garn fast jag inte borde...


Mutta tällaisia en ole vielä koskaan ostanut enkä neulonut: upeita Noro-silkkilankoja joista tulee ihana värikäs neulepusero. Ei ehkä ihan heti, ufot kuten peitto yllä pitäisi ensin saada valmiiksi. Rahanmeno tietysti hirvitti, mutta Norolankoja olen himoinnut jo pitkään ja syksyn pimeydessä pitää vähän hemmotella itseään.

Men såna här garn har jag aldrig tidigare köpt eller stickat: underbara Noro-sidengarn som ska bli en härligt färggrann kofta. Inte kanske alldeles genast, ufon som filten ovan måste först bli klara. Förskräckligt dyra garn var det, men Norogran har jag länge velat ha och göra något och i höstmörkret måste man unna sig lite uppiggning.

3 kommenttia:

  1. Peitosta tulee kaunis! Ihailin sitä jo aiemmin kun se oli vielä paloina. Tuo päättelyvaihe on aina se kamalin vaihe. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Kauniinvärisen peiton olet tehnyt! Ja Norot ovat ihania. Niihin voi jäädä koukkuun.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Sanna ja Ingi! Onneksi päättelyssä ollaan jo voiton puolella. Odotan kauhunsekaisella innolla Norokoukkuun jäämistä..

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!
Tack för din kommentar!